Parhaat lakimiehet oikeudenalalla Kansalaisuus alueella Suomi

Suomen kansalaisuuden hakeminen käytännössä

Suomen kansalaisuutta haetaan yleensä Maahanmuuttovirastolta kansalaisuushakemuksella. Joissakin tilanteissa oikea menettely on kansalaisuusilmoitus, esimerkiksi entiselle Suomen kansalaiselle tai tietyille Suomessa syntyneille nuorille.

Hakijan on tavallisesti osoitettava riittävä asuminen Suomessa, henkilöllisyys, nuhteettomuus, toimeentuloon liittyvät edellytykset ja riittävä suomen tai ruotsin kielen taito. Vaatimukset riippuvat muun muassa hakijan iästä, oleskeluhistoriasta, perhesuhteista ja aiemmasta kansalaisuudesta.

Maahanmuuttovirasto tutkii hakemuksen ja pyytää tarvittaessa lisäselvityksiä. Lakimies voi arvioida edellytykset etukäteen, tarkistaa asiakirjat ja vastata viraston selvityspyyntöihin.

Milloin kansalaisuusasioissa tarvitaan lakimiestä?

• Oleskelujaksot Suomessa ovat katkenneet, tai ulkomailla vietetyn ajan vaikutus asumisaikaan on epäselvä.
• Hakijan henkilöllisyyteen, nimenvaihdoksiin, syntymätietoihin tai asiakirjojen luotettavuuteen liittyy puutteita.
• Hakijalla on rikosrekisterimerkintöjä, maksamattomia sakkoja tai muita nuhteettomuuteen vaikuttavia seikkoja.
• Toimeentuloa koskevat tiedot ovat monimutkaisia, esimerkiksi yrittäjyyden, etuuksien tai vaihtelevien tulojen vuoksi.
• Maahanmuuttovirasto on lähettänyt selvityspyynnön, aikoo hylätä hakemuksen tai on tehnyt kielteisen päätöksen.
• Hakija ei tiedä, tuleeko hänen tehdä hakemus, kansalaisuusilmoitus vai erillinen kansalaisuuden määrittämistä koskeva selvitys.

Yksinkertaisessa tilanteessa lakimies ei välttämättä ole tarpeen. Erityisesti kielteisen päätöksen muutoksenhakuun kannattaa kuitenkin pyytää oikeudellinen arvio nopeasti.

Suomen kansalaisuutta koskeva lainsäädäntö

Kansalaisuuslaki (359/2003) sisältää Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä, menettämistä ja takaisin saamista koskevat pääsäännöt. Lain asumisaikaa koskevia vaatimuksia muutettiin 1.10.2024 voimaan tulleella lakimuutoksella, jonka jälkeen yleinen asumisaikavaatimus piteni kahdeksaan vuoteen, ellei poikkeussääntö sovellu.

Ulkomaalaislaki (301/2004) sääntelee oleskelulupia, jatkuvaa oleskelua ja muita seikkoja, jotka vaikuttavat kansalaisuuden edellytysten arviointiin. Kansalaisuushakemuksen asumisaikaa ei yleensä voida arvioida luotettavasti ilman aiempien lupien ja Suomessa oleskelun tarkastamista.

Hallintolaki (434/2003) sisältää viranomaismenettelyn yleiset säännöt, kuten asian selvittämisen, kuulemisen, päätöksen perustelemisen ja esteellisyyden. Sitä sovelletaan myös Maahanmuuttoviraston kansalaisuusasioiden käsittelyssä.

Usein kysyttyä Suomen kansalaisuudesta

Tarvitaanko Suomen kansalaisuuden hakemiseen aina lakimies?

Ei tarvita. Hakemuksen voi tehdä itse, jos edellytykset ja asiakirjat ovat selkeät. Lakimiehestä on erityistä hyötyä epäselvissä oleskeluajoissa, rikos- tai toimeentuloasioissa sekä kielteisestä päätöksestä valitettaessa.

Kuinka pitkä asumisaika kansalaisuuteen yleensä vaaditaan?

Yleinen vaatimus on 1.10.2024 voimaan tulleiden muutosten jälkeen kahdeksan vuotta. Joissakin tilanteissa vaatimus on lyhyempi, esimerkiksi riittävän kielitaidon tai Suomen kansalaisuuteen liittyvien erityissäännösten perusteella.

Voiko jatkuva oleskelulupa vaikuttaa kansalaisuushakemukseen?

Oleskeluluvan voimassaolo ei yksin ratkaise kansalaisuuden saamista. Hakijan on täytettävä kansalaisuuslain asumista koskevat ehdot, ja luvattomat tai epäselvät oleskelujaksot voivat vaikeuttaa arviointia.

Miten suomen tai ruotsin kielen taito osoitetaan?

Kielitaito voidaan osoittaa hyväksytyllä tutkinnolla tai muulla Maahanmuuttoviraston hyväksymällä tavalla. Yleinen tapa on suorittaa yleinen kielitutkinto eli YKI. Tutkinnon taso ja hyväksyttävät osasuoritukset on tarkistettava ennen hakemuksen jättämistä.

Voiko rikos vaikuttaa Suomen kansalaisuuden saamiseen?

Voi vaikuttaa. Maahanmuuttovirasto arvioi nuhteettomuutta rikosten laadun, määrän, ajankohdan ja seuraamusten perusteella. Myös maksamattomat sakot tai muut laiminlyönnit voivat olla merkityksellisiä.

Voiko Suomen kansalaisuuden saada, vaikka toimeentulo perustuu etuuksiin?

Toimeentulo arvioidaan hakemuksen tietojen ja lain edellytysten perusteella. Kaikki etuudet eivät automaattisesti estä kansalaisuuden saamista, mutta toimeentulon jatkuvuus, laillisuus ja mahdolliset laiminlyönnit on selvitettävä.

Saako Suomen kansalaisella olla toinen kansalaisuus?

Suomi hyväksyy yleensä monikansalaisuuden. Toinen valtio voi kuitenkin rajoittaa kaksoiskansalaisuutta tai määrätä sen seurauksista, joten myös kyseisen valtion lainsäädäntö on tarkistettava.

Mitä eroa on kansalaisuushakemuksella ja kansalaisuusilmoituksella?

Kansalaisuushakemus on tavallinen menettely, jossa Maahanmuuttovirasto arvioi useita kansalaisuuden edellytyksiä. Kansalaisuusilmoitus on rajatuille henkilöryhmille tarkoitettu ilmoitusmenettely, jonka edellytykset perustuvat hakijan tilanteeseen, kuten aiempaan Suomen kansalaisuuteen tai ikään.

Kuinka kauan kansalaisuushakemuksen käsittely kestää?

Käsittelyaika vaihtelee hakemuksen sisällön, lisäselvitysten tarpeen ja Maahanmuuttoviraston työtilanteen mukaan. Hakemuksen ajantasainen arvioitu käsittelyaika kannattaa tarkistaa viraston palvelusta. Puutteelliset tiedot voivat pidentää käsittelyä.

Paljonko kansalaisuuslakimies maksaa?

Hinta riippuu työn laajuudesta, kuten asiakirjojen tarkistamisesta, hakemuksen valmistelusta tai muutoksenhausta. Lakimies voi laskuttaa tuntiperusteisesti tai sopia rajatusta toimeksiannosta kiinteällä hinnalla. Ennen toimeksiantoa kannattaa pyytää kirjallinen arvio palkkiosta ja kuluista.

Voiko kansalaisuuspäätöksestä valittaa?

Kielteiseen päätökseen voi yleensä hakea muutosta hallintotuomioistuimelta päätöksen valitusosoituksen mukaisesti. Valitusaika ja toimivaltainen tuomioistuin ilmoitetaan päätöksessä. Lakimiehen on hyvä arvioida perustelut ja määräaika heti päätöksen vastaanottamisen jälkeen.

Voiko lapsi saada Suomen kansalaisuuden vanhemman kautta?

Lapsen kansalaisuus riippuu muun muassa vanhemman kansalaisuudesta, lapsen syntymästä, vanhemmuuden vahvistamisesta ja syntymäpaikasta. Kaikki tilanteet eivät johda automaattiseen kansalaisuuteen. Tarvittaessa kansalaisuus voidaan joutua ilmoittamaan tai hakemaan erillisellä menettelyllä.

Viralliset resurssit kansalaisuusasioissa

• Maahanmuuttovirasto käsittelee kansalaisuushakemukset ja -ilmoitukset, antaa menettelyohjeita sekä tekee kansalaisuuspäätökset.
• Digi- ja väestötietovirasto ylläpitää väestötietojärjestelmää ja käsittelee Suomessa muun muassa henkilötietojen, nimien ja perhesuhteiden rekisteröintejä.
• Opetushallitus vastaa yleisen kielitutkinnon järjestelmästä ja tarjoaa tietoa kielitaidon osoittamisesta tutkinnolla.

Näin etsit ja palkkaat kansalaisuusasioihin lakimiehen

1. Rajaa ongelma. Kirjaa ylös oleskelujaksot, luvat, kansalaisuudet, rikosasiat, kielitutkinnot ja Maahanmuuttoviraston kirjeet. Tähän kannattaa varata muutama päivä.
2. Tarkista määräajat. Jos kyse on selvityspyynnöstä tai kielteisestä päätöksestä, merkitse vastaus- tai valituspäivä heti kalenteriin. Määräaikaa ei pidä odottaa lakimiehen löytämiseen.
3. Etsi kansalaisuus- ja ulkomaalaisoikeuteen keskittyviä lakimiehiä. Tarkista asianajajan tai luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan asema ja aiempi kokemus vastaavista asioista.
4. Pyydä alustava arvio. Toimita vain asian arviointiin tarpeelliset asiakirjat ja kysy, mikä menettely sopii tilanteeseen. Usein ensimmäinen arvio voidaan tehdä muutamassa päivässä.
5. Vertaa toimeksiannon sisältöä ja hintaa. Pyydä kirjallisesti tieto tuntihinnasta tai kiinteästä palkkiosta, arvioiduista työtunneista, viranomaismaksuista ja mahdollisista matkakuluista.
6. Sovi kirjallinen toimeksianto. Määrittele, kuuluuko työhön hakemuksen tarkistus, lisäselvitykset, yhteydenpito Maahanmuuttovirastoon ja mahdollinen muutoksenhaku.
7. Toimita asiakirjat järjestelmällisesti. Säilytä kopiot hakemuksesta, liitteistä ja viranomaisviestinnästä. Lakimies voi tarkistaa kokonaisuuden ennen hakemuksen lähettämistä tai määräaikaan vastaamista.