Parhaat lakimiehet oikeudenalalla Yhteistoiminnallinen riidanratkaisu alueella Raahe

Miten sovitteluun ja yhteistyöhön perustuva riidanratkaisu toimii Raahessa?

Yhteistoiminnallisessa riidanratkaisussa osapuolet pyrkivät ratkaisuun neuvottelemalla, usein omien avustajiensa tukemina. Menettely voi koskea esimerkiksi sopimusriitaa, asunto- ja kiinteistöasiaa, perhevarallisuutta tai yritysten välistä erimielisyyttä.

Raahessa asianajaja voi hoitaa tapaamiset paikallisesti, etäyhteydellä tai tarvittaessa Oulussa. Jos sovintoa ei synny, asia voidaan viedä käräjäoikeuteen, yleensä Oulun käräjäoikeuden toimivaltaan kuuluvana riita-asiana.

Menettelyn alussa sovitaan tavoitteista, tiedonvaihdosta, aikataulusta ja siitä, miten neuvottelut päätetään. Sovinto voidaan laatia kirjallisesti, ja tietyissä tilanteissa se voidaan vahvistaa tuomioistuimessa täytäntöönpanokelpoiseksi.

Milloin asianajaja on tarpeen?

• Asunto- tai kiinteistökaupan riita Raahessa: esimerkiksi kosteusvaurio, rakennusvirhe tai kauppahinnan palautusta koskeva vaatimus edellyttää usein teknisen näytön ja oikeudellisen vastuun arviointia.
• Yritysten välinen sopimusriita: Raahen teollisuus-, rakennus-, satama- tai palvelualan yrityksillä voi olla erimielisyyksiä toimituksesta, urakasta, laskutuksesta tai viivästyksestä.
• Naapuruus- ja rakennushankeriita: asianajaja voi auttaa, kun kyse on esimerkiksi rasitteesta, rajasta, melusta tai yhteisen rakennushankkeen kustannuksista.
• Perheeseen liittyvä taloudellinen erimielisyys: avioeron osituksesta, yhteisen asunnon myynnistä tai omaisuuden jakamisesta voidaan neuvotella luottamuksellisemmin kuin oikeudenkäynnissä.
• Vaatimus on vanhentumassa: oikeudelliset määräajat, reklamaatiot ja vanhentumisen katkaiseminen on arvioitava nopeasti, vaikka tavoitteena olisi sovinto.
• Vastapuoli on jo käyttänyt avustajaa: oma juristi auttaa arvioimaan tarjouksen, sovintoluonnoksen, vastuunjaon ja mahdollisen oikeudenkäyntiriskin.

Raahessa sovellettava lainsäädäntö

Raahessa sovelletaan Suomen valtakunnallista lainsäädäntöä, ei erillistä kaupungin riidanratkaisulakia. Keskeisiä säädöksiä ovat seuraavat:

• Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa (394/2011) säätelee tuomioistuinsovittelua ja tuomioistuimen ulkopuolella tehdyn sovinnon vahvistamista tietyin edellytyksin. Laki tuli voimaan 1.1.2011.
• Oikeudenkäymiskaari (4/1734) sisältää riita-asioiden oikeudenkäyntiä, toimivaltaa, sovintoa ja oikeudenkäyntikuluja koskevia säännöksiä. Sen säännöksiä on muutettu useita kertoja.
• Oikeusapulaki (257/2002) määrittää, milloin valtio voi korvata yksityishenkilön oikeudellista avustamista kokonaan tai osittain. Oikeusapu riippuu muun muassa hakijan taloudellisesta asemasta ja asian laadusta.

Asianajajan on lisäksi noudatettava asianajajista annettua lakia (496/1958) ja ammattieettisiä velvollisuuksia. Sovintomenettelyn tarkat ehdot kannattaa kirjata toimeksiantosopimukseen.

Usein kysyttyä yhteistyöhön perustuvasta riidanratkaisusta

Tarvitaanko sovintoon aina asianajaja?

Ei tarvita, mutta asianajaja voi arvioida vaatimusten oikeudellisen perustan ja sovinnon seuraukset. Avustaja on erityisen hyödyllinen, jos rahamäärä on suuri, vastapuolella on juristi tai asiaan liittyy määräaikoja.

Mitä eroa on yhteistoiminnallisella riidanratkaisulla ja tuomioistuinsovittelulla?

Yhteistoiminnallinen menettely käynnistyy yleensä osapuolten ja heidän avustajiensa sopimuksesta. Tuomioistuinsovittelu tapahtuu vireillä olevassa asiassa tuomarin johdolla lain 394/2011 mukaisesti.

Voiko menettelyä käyttää, jos vastapuoli ei suostu siihen?

Yhteistoiminnallinen neuvottelu edellyttää käytännössä molempien osapuolten halua osallistua. Asian voi silti viedä tuomioistuimeen tai pyytää vastapuolta osallistumaan tuomioistuinsovitteluun, jos sovittelun edellytykset täyttyvät.

Voidaanko riita ratkaista ilman tapaamista Raahessa?

Kyllä. Neuvottelut voidaan järjestää etäyhteydellä, puhelimitse tai kirjallisesti. Paikallinen asianajaja voi hoitaa asian Raahesta käsin, vaikka vastapuoli tai asiantuntijat olisivat muualla Suomessa.

Paljonko asianajaja maksaa?

Hinta määräytyy yleensä tuntiveloituksen, työn laajuuden ja asian vaativuuden perusteella. Ennen työn aloittamista kannattaa pyytää kirjallinen arvio, jossa erotellaan neuvottelut, asiakirjojen laatiminen, asiantuntijakulut ja mahdollinen arvonlisävero.

Voiko oikeusturvavakuutus korvata sovintomenettelyn kulut?

Useat koti-, kiinteistö- ja yritysvakuutukset sisältävät oikeusturvaetuuden, mutta ehdot vaihtelevat. Vakuutusyhtiöltä on yleensä haettava etukäteinen korvauspäätös, eikä kaikki sovitteluun liittyvä työ välttämättä kuulu korvaukseen.

Voiko pienituloinen saada avustajan valtion varoilla?

Oikeusapua voi saada oikeusapulain perusteella, jos taloudelliset edellytykset ja asian laatu täyttävät lain vaatimukset. Oikeusapu voi olla maksuton tai siihen voi liittyä omavastuu.

Kuinka nopeasti asia voidaan ratkaista?

Selkeä sopimus- tai laskuriita voi ratketa muutamassa viikossa, jos asiakirjat ovat saatavilla ja osapuolet ovat motivoituneita. Rakennusvirheisiin, vahingon määrään tai useisiin asiantuntijoihin liittyvä asia voi kestää useita kuukausia.

Onko sovinto sitova?

Kirjallinen sovinto sitoo yleensä osapuolia sopimusoikeudellisesti. Täytäntöönpanon kannalta merkitystä on sillä, miten sovinto on laadittu ja onko se vahvistettu toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Voiko sovittelussa esitettyjä tietoja käyttää myöhemmin oikeudenkäynnissä?

Menettelyn luottamuksellisuus riippuu sovittelun muodosta, osapuolten sopimuksesta ja sovellettavista säännöksistä. Luottamuksellisuuden rajat on hyvä selvittää ennen neuvottelujen aloittamista.

Mitä tapahtuu, jos sovintoa ei synny?

Asianajaja arvioi silloin oikeudenkäynnin edellytykset, näytön ja kuluriskin. Neuvotteluprosessin aikana syntyneitä asiakirjoja ja tarjouksia ei pidä laatia huolimattomasti, koska niiden merkitys voi riippua menettelyn ehdoista.

Voiko yritys käyttää samaa asianajajaa kuin toinen osapuoli?

Ei silloin, jos osapuolten edut ovat ristiriidassa. Yhteistoiminnallinen menettely ei poista esteellisyyttä koskevia sääntöjä, joten kumpikin osapuoli tarvitsee yleensä oman riippumattoman avustajansa.

Viralliset resurssit Raahen alueella

• Oikeus.fi ja oikeusapupalvelut: tarjoavat tietoa oikeusavusta, riita-asioista, tuomioistuinsovittelusta ja asian vireillepanosta. Oikeusaputoimisto arvioi oikeusavun edellytyksiä.
• Oulun käräjäoikeus: käsittelee toimivaltaansa kuuluvia riita-asioita ja voi käsitellä myös tuomioistuinsovitteluun liittyviä asioita. Käräjäoikeudelta saa tietoa menettelyistä ja asiakirjojen toimittamisesta.
• Suomen Asianajajaliitto: ylläpitää asianajajaluetteloa ja valvoo asianajajien ammatillista toimintaa. Sen kautta voi tarkistaa asianajajan aseman ja saada tietoa asianajajien valvonnasta.

Näin löydät ja palkkaat sopivan avustajan

1. Kokoa perustiedot yhden tai kahden päivän aikana: kirjaa osapuolet, tapahtumien aikajana, vaatimus, vastapuolen kannat ja tärkeimmät määräajat.
2. Kerää asiakirjat: säilytä sopimukset, laskut, sähköpostit, valokuvat, tarkastusraportit ja mahdolliset viranomaispäätökset alkuperäisessä muodossa.
3. Etsi kaksi tai kolme Raahessa tai Pohjois-Pohjanmaalla toimivaa avustajaa: tarkista riita-asioiden, sovittelun ja tarvittaessa kyseisen alan, kuten rakennus- tai perheoikeuden, kokemus.
4. Pyydä alkukartoitus ja kustannusarvio: varmista, kuuluuko työhön neuvottelu, sovintosopimus, asiantuntijayhteistyö ja mahdollinen oikeudenkäyntiin valmistautuminen.
5. Selvitä rahoitus viikon kuluessa: tarkista oikeusturvavakuutus ja oikeusavun mahdollisuus ennen laajojen toimenpiteiden tilaamista.
6. Sovi tavoitteet kirjallisesti: toimeksiantosopimuksessa tulee kuvata tavoite, palkkioperuste, kulut, viestintätapa ja se, milloin asianajaja pyytää lisähyväksynnän.
7. Aseta neuvotteluille määräaika: esimerkiksi 2-6 viikon jakso voi riittää ensimmäiseen sovintoyritykseen. Jos ratkaisua ei synny, pyydä kirjallinen arvio seuraavista toimista ja oikeudenkäyntiriskistä.