Lakimiehet oikeudenalalla Edunvalvonta alueella Vantaa

Milloin Vantaalla tarvitaan edunvalvontaa tai juristin apua?

Edunvalvonta tarkoittaa järjestelyä, jossa määrätty henkilö hoitaa toisen taloudellisia tai henkilökohtaisia asioita tämän puolesta lain sallimissa rajoissa. Vantaalla edunvalvoja voidaan määrätä esimerkiksi silloin, kun täysi-ikäinen henkilö ei sairauden, heikentyneen toimintakyvyn tai muun syyn vuoksi pysty valvomaan etuaan.

Edunvalvonta-asioita käsittelee pääasiassa Digi- ja väestötietovirasto. Jos asiassa on vastustamista, esteellisyysongelma tai muu erityinen syy, asia voi siirtyä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue voi auttaa sosiaalipalvelujen tarpeen arvioinnissa, mutta se ei määrää edunvalvojaa.

Juristin apu voi olla tarpeen myös ennen edunvalvonnan hakemista. Edunvalvontavaltuutus on usein kevyempi vaihtoehto, jos henkilö vielä ymmärtää valtuutuksen merkityksen ja pystyy tekemään sen asianmukaisesti.

Miksi edunvalvontajuristia voidaan tarvita Vantaalla?

• Edunvalvojan määrääminen on riitainen. Läheinen voi vastustaa hakemusta, tai perheenjäsenten näkemykset henkilön toimintakyvystä voivat erota toisistaan. Juristi voi valmistella perustelut ja lausumat sekä huolehtia asian käsittelystä.
• Taloudellinen tilanne on monimutkainen. Vantaalla sijaitseva asunto, vuokra-asunto, sijoitukset, velat tai useat pankkisuhteet voivat tehdä omaisuuden hoidosta vaativaa. Juristi voi arvioida, mitä lupia ja selvityksiä tarvitaan.
• Kiinteistön tai asunnon myyntiä suunnitellaan. Edunvalvoja tarvitsee yleensä holhousviranomaisen luvan merkittäviin oikeustoimiin, kuten asunnon tai kiinteistön myyntiin. Hakemuksen valmistelussa on usein tarpeen huomioida myös asumisen ja hoivan järjestäminen.
• Edunvalvoja on esteellinen tai toimii epäasianmukaisesti. Jos edunvalvoja on esimerkiksi samassa omaisuusjärjestelyssä vastapuolena, tarvitaan sijainen tai muu ratkaisu. Juristi voi pyytää valvontatoimia ja arvioida, onko edunvalvojan vaihtamista haettava.
• Edunvalvontavaltuutus halutaan laatia tai vahvistaa. Valtuutuksen laatiminen vaatii henkilön ymmärrystä järjestelyn merkityksestä. Juristi voi auttaa määrittelemään valtuudet ja varmistaa, että asiakirja täyttää lain muotovaatimukset.
• Perheenjäsenen varoja tai etuja koskee epäselvyys. Epäily väärinkäytöstä, puuttuvista tilityksistä tai epäselvistä lahjoista voi edellyttää asiakirjojen läpikäyntiä ja yhteydenottoa viranomaiseen. Kiireellisessä tilanteessa oikeudellinen arvio kannattaa hankkia nopeasti.

Edunvalvontaa koskeva lainsäädäntö Vantaalla

Vantaalla sovelletaan samaa Suomen lainsäädäntöä kuin muuallakin Suomessa. Keskeiset säännökset ovat seuraavat:

• Laki holhoustoimesta (442/1999) tuli voimaan 1.12.1999. Se säätelee muun muassa edunvalvojan määräämistä, tehtäviä, valvontaa, lupia ja vuositilityksiä.
• Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) tuli voimaan 1.11.2007. Se koskee valtuutusta, joka vahvistetaan vasta, kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan asianmukaisesti.
• Oikeusapulaki (257/2002) tuli voimaan 1.6.2002. Sen perusteella henkilö voi tietyin taloudellisin edellytyksin saada valtion oikeusapua myös edunvalvonta-asiassa.

Lakien soveltamiseen vaikuttavat aina henkilön toimintakyky, omaisuus, läheiset suhteet ja asian kiireellisyys. Juristi voi selvittää, soveltuuko tilanteeseen edunvalvoja, edunvalvontavaltuutus, tilapäinen sijainen vai jokin lievempi järjestely.

Usein kysyttyä edunvalvonnasta Vantaalla

Kuka voi hakea edunvalvojaa Vantaalla?

Hakemuksen voi tehdä henkilö itse tai hänen läheisensä, ja tietyissä tilanteissa myös viranomainen voi ilmoittaa edunvalvonnan tarpeesta. Hakemus toimitetaan Digi- ja väestötietovirastolle, joka arvioi edellytykset. Jos asia on riitainen tai vaatii tuomioistuimen ratkaisua, se voidaan käsitellä käräjäoikeudessa.

Milloin edunvalvoja voidaan määrätä?

Edunvalvoja voidaan määrätä, jos henkilö ei kykene sairauden, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi huolehtimaan asioistaan. Lisäksi asioiden on oltava sellaisia, etteivät ne tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavalla. Pelkkä korkea ikä ei yksin riitä perusteeksi.

Tarvitaanko lääkärinlausunto?

Toimintakyvystä tarvitaan yleensä lääkärinlausunto tai muu luotettava selvitys. Lausunnossa tulisi kuvata konkreettisesti, miten toimintakyky vaikuttaa taloudellisten tai henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen. Vaatimukset voivat vaihdella asian tilanteen mukaan, joten asiakirjojen riittävyys kannattaa tarkistaa ennen hakemuksen lähettämistä.

Voiko henkilö vastustaa edunvalvojan määräämistä?

Henkilön mielipide on selvitettävä, ja hän voi vastustaa hakemusta. Vastustus ei aina estä edunvalvojan määräämistä, jos lain edellytykset täyttyvät. Riitaisessa tilanteessa juristi voi auttaa toimittamaan kannanoton ja selvitykset viranomaiselle tai käräjäoikeudelle.

Voiko edunvalvoja päättää asunnon myynnistä?

Edunvalvoja ei yleensä voi myydä päämiehen asuntoa tai kiinteistöä ilman holhousviranomaisen lupaa. Lupahakemuksessa on perusteltava myynnin tarve ja esitettävä tarvittavat asiakirjat, kuten kauppaan liittyvät tiedot. Juristi voi arvioida, täyttyvätkö luvan edellytykset ja miten päämiehen etu osoitetaan.

Mitä eroa on edunvalvojalla ja edunvalvontavaltuutetulla?

Edunvalvoja määrätään viranomaismenettelyssä, kun taas edunvalvontavaltuutuksen tekee henkilö itse etukäteen. Valtuutus vahvistetaan Digi- ja väestötietovirastossa, kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan. Edunvalvontavaltuutus antaa yleensä enemmän mahdollisuuksia määritellä etukäteen, kuka asioita hoitaa ja missä laajuudessa.

Paljonko edunvalvontajuristi maksaa?

Juristin palkkio määräytyy yleensä tuntiveloituksen, työn laajuuden ja asian vaativuuden perusteella. Yksinkertainen asiakirjojen tarkistus maksaa tavallisesti vähemmän kuin riitainen hakemus tai kiinteistökauppaan liittyvä lupamenettely. Ennen toimeksiantoa kannattaa pyytää kirjallinen arvio työmäärästä ja kustannuksista.

Voiko edunvalvonta-asiaan saada oikeusapua?

Oikeusapua voi saada valtion varoista, jos hakijan käyttövarat ja muut edellytykset täyttävät oikeusapulain vaatimukset. Oikeusapu voi kattaa osan avustajan palkkiosta tai tietyissä tilanteissa palkkion kokonaan omavastuun jälkeen. Oikeusaputoimisto tai asianajaja voi arvioida oikeusavun hakemisen edellytyksiä.

Kuinka kauan edunvalvojan määrääminen kestää?

Käsittelyaika riippuu siitä, ovatko asiakirjat täydelliset, tarvitaanko lääkärinlausuntoa ja vastustaako joku hakemusta. Selvä asia voi edetä muutamassa kuukaudessa, mutta riitainen tai käräjäoikeuteen etenevä asia voi kestää pidempään. Kiireellisestä omaisuuden tai välttämättömien asioiden hoidosta kannattaa ilmoittaa heti viranomaiselle.

Voiko edunvalvojaksi ehdottaa tiettyä henkilöä?

Hakemuksessa voidaan esittää tehtävään läheistä tai muuta sopivaa henkilöä. Ehdokkaan on oltava tehtävään sopiva, eikä hän saa olla asiassa esteellinen. Digi- ja väestötietovirasto arvioi soveltuvuuden ja voi määrätä myös yleisen edunvalvojan.

Miten edunvalvojan toimintaa valvotaan?

Edunvalvojan toimintaa valvoo Digi- ja väestötietovirasto. Edunvalvojan on pidettävä tehtävän hoidosta kirjaa ja annettava määrätyissä tilanteissa vuositili sekä haettava lupa laissa mainittuihin oikeustoimiin. Epäillystä virheestä tai väärinkäytöstä voi ilmoittaa valvovalle viranomaiselle, ja tarvittaessa asiasta kannattaa keskustella juristin kanssa.

Voiko edunvalvonnan lopettaa?

Edunvalvonta voidaan lopettaa, jos sen edellytyksiä ei enää ole tai henkilö kykenee jälleen hoitamaan asioitaan. Myös edunvalvontavaltuutus voi tulla vaihtoehdoksi, jos lain vaatimukset täyttyvät. Lopettamista koskeva pyyntö ja toimintakykyä koskevat selvitykset toimitetaan toimivaltaiselle viranomaiselle tai tarvittaessa käräjäoikeudelle.

Viranomaiset ja viralliset palvelut Vantaalla

• Digi- ja väestötietovirasto käsittelee edunvalvojan määräämistä koskevia hakemuksia, vahvistaa edunvalvontavaltuutuksia ja valvoo edunvalvojien toimintaa. Virastolta saa myös lomakkeita ja menettelyohjeita.
• Vantaan ja Keravan hyvinvointialue järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja Vantaan alueella. Sen sosiaalipalvelut voivat arvioida tuen tarvetta ja ohjata tilanteessa, jossa henkilö ei selviydy arjen tai talouden asioista.
• Vantaan oikeusaputoimisto tarjoaa valtion oikeusapupalveluja ja arvioi, voiko henkilö saada oikeusapua. Oikeusapuun voi sisältyä oikeudellinen neuvonta ja avustaminen edunvalvonta-asiassa taloudellisten edellytysten perusteella.

Näin etenet edunvalvontajuristin löytämisessä ja palkkaamisessa

1. Määrittele oikeudellinen tarve. Kirjaa, haetaanko edunvalvojaa, laaditaanko edunvalvontavaltuutus, haetaanko lupaa omaisuuden myyntiin vai puututaanko edunvalvojan toimintaan. Alustava tilannekuva valmistuu yleensä yhden päivän aikana.
2. Kerää keskeiset asiakirjat. Hanki mahdollinen lääkärinlausunto, viranomaiskirjeet, valtakirjat, omaisuutta koskevat tiedot ja aiempi edunvalvontapäätös. Asiakirjojen kokoamiseen kannattaa varata muutama päivä tai kaksi viikkoa tilanteen laajuudesta riippuen.
3. Etsi juristeja, jotka hoitavat holhous- ja edunvalvonta-asioita. Tarkista erityisesti kokemus edunvalvontavaltuutuksista, Digi- ja väestötietoviraston lupamenettelyistä ja käräjäoikeusasioista. Vantaan asiakkaalle etäasiointi voi helpottaa, mutta paikallinen kokemus viranomaismenettelystä on hyödyllinen.
4. Pyydä kirjallinen kustannusarvio. Kysy, veloitetaanko puheluista, asiakirjojen tarkistamisesta, hakemuksen laatimisesta ja mahdollisesta oikeudenkäynnistä erikseen. Selvitä samalla mahdollisuus oikeusapuun ja mahdolliseen kotivakuutuksen oikeusturvaan.
5. Varmista esteettömyys ja toimeksiannon laajuus. Kerro juristille mahdollisista perhesuhteista, omaisuusriidoista ja aiemmista valtakirjoista. Pyydä kirjallisesti vahvistus siitä, hoitaako juristi vain hakemuksen vai myös viranomaislausumat ja mahdollisen suullisen käsittelyn.
6. Anna toimeksianto ja sovi määräajoista. Toimita tarvittavat asiakirjat suojatulla tavalla ja sovi, kuka lähettää hakemuksen. Kiireellisessä tilanteessa pyydä juristia arvioimaan heti, voidaanko välttämättömät asiat järjestää ennen lopullista päätöstä.