Milloin pesänselvitykseen ja perunkirjoitukseen tarvitaan lakimies?
Suomessa perunkirjoitus on toimitettava jokaisen kuolinpesän jälkeen, vaikka pesä olisi varaton tai perillisiä olisi vain yksi. Perukirja toimii perintöverotuksen perusteena ja selvityksenä kuolinpesän osakkaista, varoista, veloista sekä mahdollisesta testamentista.
Pesänselvityksessä selvitetään kuolinpesän taloudellinen asema, maksetaan velat ja hoidetaan käytännön toimet. Perinnönjako voidaan tehdä vasta, kun pesä on selvitetty riittävästi. Lakimies voi laatia perukirjan, hoitaa viranomaisasioinnin ja auttaa osakkaita sopimaan pesän jakamisesta.
Perunkirjoitus on yleensä järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Verohallinnolta voi hakea lisäaikaa perustellusta syystä. Perukirja toimitetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.
Tilanteet, joissa lakimiehestä on erityistä hyötyä
- Kuolinpesässä on riitaa osakkaiden välillä. Lakimies voi auttaa selvittämään, mitä kukin osakas voi vaatia ja miten pesän hallinto järjestetään.
- Pesässä on paljon omaisuutta tai velkoja. Asunnot, yritysomistus, sijoitukset, ulkomaiset varat ja epäselvät velkasuhteet lisäävät virheiden riskiä.
- Vainaja oli naimisissa tai avoliitossa. Osituksen, omaisuuden erottelun, avio-oikeuden ja mahdollisen lesken hallintaoikeuden vaikutukset on arvioitava ennen perinnönjakoa.
- Pesässä on testamentti tai ennakkoperintöjä. Testamentin tulkinta, lakiosavaatimukset ja aiempien lahjojen huomioiminen voivat vaikuttaa merkittävästi perintöosuuksiin.
- Joku osakkaista asuu ulkomailla tai osakas on alaikäinen. Valtakirjat, tiedoksiannot, edunvalvonta ja mahdolliset lupamenettelyt on hoidettava oikein.
- Kuolinpesä ei pääse eteenpäin. Käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänselvittäjän tai pesänjakajan määräämistä, jos osakkaat eivät kykene hoitamaan pesää yhdessä.
Pesänselvitykseen ja perunkirjoitukseen sovellettava lainsäädäntö
Perintökaari (40/1965) sisältää Suomessa keskeiset säännökset perinnöstä, kuolinpesän hallinnosta, pesänselvityksestä, pesänjakajasta, perinnönjaosta ja testamentista. Lain soveltaminen riippuu muun muassa perillisistä, testamentista, lesken asemasta ja kuolinpesän veloista.
Perintö- ja lahjaverolaki (378/1940) säätelee perintöverotusta ja lahjaverotusta. Verohallinto määrää perintöveron yleensä perukirjan tietojen perusteella, joten omaisuuden arvot ja osakkaiden tiedot on ilmoitettava huolellisesti.
Avioliittolaki (234/1929) vaikuttaa siihen, toimitetaanko puolisoiden välillä ositus vai omaisuuden erottelu. Avio-oikeus, avioehto ja lesken asema voivat muuttaa sitä, mitä kuolinpesään lopulta kuuluu ja mitä voidaan jakaa perintönä.
Lainsäädäntöön on tehty vuosien aikana useita muutoksia. Ajantasainen sanamuoto ja siirtymäsäännökset kannattaa tarkistaa Finlexistä tai lakimieheltä, etenkin jos kuolema, testamentti tai aiempi ositus liittyy vanhempaan tilanteeseen.
Usein kysyttyä pesänselvityksestä ja perunkirjoituksesta
Onko perunkirjoitus pakollinen Suomessa?
Perunkirjoitus on toimitettava jokaisen Suomessa kuolleen henkilön kuolinpesästä, vaikka pesässä ei olisi varoja. Perukirja on annettava Verohallinnolle, ja sitä tarvitaan yleensä myös pankki- ja vakuutusasioiden hoitamiseen.
Kuka järjestää perunkirjoituksen?
Perunkirjoituksen järjestämisestä vastaa tavallisesti se osakas, joka hoitaa kuolinpesän asioita tai jolla on parhaat tiedot vainajan varallisuudesta. Hän voi pyytää lakimiehen, pankin tai muun asiantuntijan laatimaan perukirjan.
Milloin perunkirjoitus on pidettävä?
Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Verohallinnolta voi hakea lisäaikaa ennen määräajan päättymistä, jos esimerkiksi omaisuuden tai osakkaiden selvittäminen vaatii lisäaikaa.
Ketkä kutsutaan perunkirjoitukseen?
Perunkirjoitukseen kutsutaan kuolinpesän osakkaat, leski ja testamentin saaja, jos heillä on asiassa merkityksellinen asema. Kutsumisesta on hyvä säilyttää selvitys, vaikka joku kutsutuista ei osallistuisi tilaisuuteen.
Tarvitaanko perunkirjoitukseen kaksi uskottua miestä?
Perukirja on laadittava kahden uskotun henkilön toimesta. Heidän tulee arvioida perukirjan tietojen oikeellisuutta ja omaisuuden arvoja käytettävissä olevien tietojen perusteella.
Mitä asiakirjoja perunkirjoitukseen tarvitaan?
Tarvittavia asiakirjoja ovat yleensä sukuselvitys, virkatodistukset, mahdollinen testamentti, avioehtosopimus, osituskirja, lahjakirjat sekä tiedot varoista ja veloista kuolinpäivänä. Lisäksi tarvitaan tiedot esimerkiksi pankkitileistä, kiinteistöistä, ajoneuvoista, vakuutuksista ja asunto-osakkeista.
Kuinka paljon lakimiehen käyttäminen maksaa?
Hinta riippuu kuolinpesän laajuudesta, osakkaiden määrästä ja siitä, sisältääkö toimeksianto vain perukirjan vai myös pesänselvityksen ja perinnönjaon. Lakimies voi veloittaa tuntihinnan, kiinteän palkkion tai näiden yhdistelmän, joten palkkioperusteet kannattaa sopia kirjallisesti ennen työn aloittamista.
Voiko lakimies toimia kuolinpesän puolesta ilman kaikkien osakkaiden valtakirjaa?
Lakimies voi antaa neuvoja yksittäiselle osakkaalle ilman muiden osakkaiden valtuutusta. Kuolinpesän yhteisiä toimia varten tarvitaan yleensä kaikkien osakkaiden yhteinen päätös tai valtakirjat, ellei pesälle ole määrätty pesänselvittäjää.
Mitä tapahtuu, jos osakkaat eivät pääse sopuun?
Kuolinpesän osakkaat voivat hakea käräjäoikeudelta pesänselvittäjän määräämistä. Perinnönjaon toimittamista varten voidaan hakea pesänjakajaa, joka voi toimittaa jaon, vaikka osakkaat eivät saavuttaisi yksimielisyyttä.
Voiko perinnönjaon tehdä ennen perunkirjoitusta?
Perinnönjakoa ei yleensä ole tarkoituksenmukaista eikä mahdollista tehdä ennen kuin kuolinpesän osakkaat, varat ja velat on selvitetty. Ensin toimitetaan perunkirjoitus ja tarvittaessa ositus tai omaisuuden erottelu, minkä jälkeen laaditaan perinnönjakokirja.
Voiko alaikäinen olla kuolinpesän osakas?
Alaikäinen voi olla perillinen ja kuolinpesän osakas. Hänen puolestaan toimii yleensä edunvalvoja, mutta eturistiriitatilanteessa voidaan tarvita sijainen ja tietyissä toimissa Digi- ja väestötietoviraston lupa.
Maksaako kuolinpesä lakimiehen palkkion?
Kuolinpesän yhteisten asioiden hoitamisesta aiheutuvat kohtuulliset kulut voidaan yleensä maksaa kuolinpesän varoista. Jos lakimies työskentelee vain yhden osakkaan oman edun ajamiseksi, kustannus kuuluu tavallisesti kyseiselle osakkaalle, ellei muuta sovita.
Viranomaiset ja viralliset lähteet Suomessa
- Verohallinto käsittelee perukirjoja, toimittaa perintöverotuksen ja antaa ohjeita perunkirjoituksen määräajoista, perukirjan sisällöstä ja omaisuuden arvostamisesta.
- Digi- ja väestötietovirasto ylläpitää väestötietoja ja voi myöntää sukuselvitykseen liittyviä todistuksia. Se käsittelee myös alaikäisten ja edunvalvonnan lupiin liittyviä asioita.
- Oikeus.fi ja käräjäoikeudet tarjoavat tietoa pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämisestä sekä käsittelevät tällaisia hakemusasioita toimivaltansa mukaisesti.
Näin löydät ja palkkaat sopivan lakimiehen
- Kerää perustiedot heti kuoleman jälkeen. Kokoa testamentti, avioehto, sukuselvitys, pankkitiedot, velkatiedot ja tiedot kiinteistöistä sekä asunto-osakkeista. Ensimmäiset asiakirjat kannattaa koota muutaman viikon kuluessa.
- Arvioi toimeksiannon laajuus. Selvitä, tarvitsetko vain perunkirjoituksen, myös osituksen ja perinnönjaon vai kokonaisen pesänselvityksen. Riitatilanteessa kerro lakimiehelle heti mahdollisista vaatimuksista ja määräajoista.
- Etsi perintöoikeuteen perehtynyt lakimies omalta alueeltasi. Vertaa lakimiehen kokemusta kuolinpesistä, pesänselvityksestä, testamenttiriidoista ja perinnönjaosta. Erityistä hyötyä on asiantuntijasta, joka tuntee myös kansainväliset tai yritysvarallisuuteen liittyvät kysymykset.
- Pyydä kirjallinen arvio työstä ja hinnasta. Tarkista tuntihinta, mahdollinen kiinteä palkkio, arvonlisävero, matka- ja asiakirjakulut sekä se, sisältyykö Verohallinnolle toimitettava perukirja toimeksiantoon.
- Toimita aineisto lakimiehelle hyvissä ajoin. Perunkirjoituksen valmistelu kannattaa aloittaa vähintään useita viikkoja ennen kolmen kuukauden määräaikaa. Lisäaikaa on haettava Verohallinnolta ennen määräajan päättymistä.
- Sovi osakkaiden päätöksenteosta ja valtuuksista. Määritä, kuka toimittaa asiakirjat, hoitaa yhteydenpidon ja antaa lakimiehelle valtakirjan. Valtakirjan sisältö kannattaa rajata selkeästi kuolinpesän tarpeisiin.
- Tarkista lopputulos ennen allekirjoittamista. Varmista, että kaikki osakkaat, varat, velat, testamentit ja ennakkoperinnöt on merkitty oikein. Säilytä perukirja, perinnönjakokirja ja muut alkuperäiset asiakirjat myöhempää verotusta ja omistuksen rekisteröintiä varten.
Lawzana auttaa sinua löytämään parhaat lakimiehet ja asianajotoimistot alueella Suomi lakialan ammattilaisten hakemistomme avulla. Palvelumme tarjoaa sijoituksia ja yksityiskohtaisia profiileja lakimiehistä ja asianajotoimistoista, jolloin voit vertailla niitä oikeudenalojen, mukaan lukien Pesänselvitys ja perunkirjoitus, kokemuksen ja asiakaspalautteen perusteella.
Jokainen profiili sisältää kuvauksen toimiston oikeudenaloista, asiakkaiden arvostelut, tiimin jäsenet ja osakkaat, perustamisvuoden, puhutut kielet, toimipisteiden sijainnit, yhteystiedot, sosiaalisen median kanavat sekä mahdolliset julkaistut artikkelit ja aineistot. Useimmat palvelumme toimistot puhuvat englantia ja niillä on kokemusta sekä paikallisista että kansainvälisistä oikeudellisista asioista.
Pyydä tarjous parhaiten arvioiduilta asianajotoimistoilta alueella Suomi, nopeasti, turvallisesti ja ilman turhaa vaivaa.
Vastuuvapauslauseke:
Tällä sivulla annetut tiedot ovat vain yleisluonteisia eivätkä ne ole oikeudellista neuvontaa. Vaikka pyrimme varmistamaan sisällön oikeellisuuden ja ajantasaisuuden, oikeudelliset tiedot voivat muuttua ajan myötä ja lain tulkinnat voivat vaihdella. Sinun tulee aina kääntyä pätevän lakialan ammattilaisen puoleen saadaksesi omaan tilanteeseesi sopivaa neuvontaa.
Emme vastaa mistään toimista, joihin on ryhdytty tai jotka on jätetty tekemättä tämän sivun sisällön perusteella. Jos uskot jonkin tiedon olevan virheellinen tai vanhentunut, ota meihin yhteyttä, niin tarkistamme ja päivitämme sen tarvittaessa.
