Lakimiehet oikeudenalalla Koeajan ehtojen rikkominen alueella Loimaa

Koeaikapurkua koskevan riidan arviointi Loimaalla

Loimaalla koeajan ehtojen rikkomista koskeva asia liittyy yleensä työsopimuksen purkamiseen koeajalla. Koeaika saa tavallisesti olla enintään kuusi kuukautta, ellei määräaikaisessa työsuhteessa sovittu työsuhteen kestoon perustuva poikkeus sovellu.

Työnantaja voi päättää työsopimuksen koeajalla ilman irtisanomisaikaa, mutta peruste ei saa olla syrjivä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen. Riidassa arvioidaan muun muassa työsopimus, koeajan pituus, purkamisen ajankohta, työntekijälle ilmoitetut perusteet ja osapuolten viestintä.

Loimaa kuuluu Varsinais-Suomeen, ja riita-asia voidaan toimittaa toimivaltaiseen käräjäoikeuteen oikeudenkäyntisääntöjen perusteella. Lakimies voi arvioida, käsitelläänkö asia Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa vai onko toimivaltainen tuomioistuin määräytynyt esimerkiksi työntekopaikan tai työnantajan kotipaikan perusteella.

Milloin lakimies on tarpeen?

• Koeaikapurku vaikuttaa syrjivältä. Syynä voi epäillä olevan esimerkiksi raskaus, perhevapaa, terveydentila, vamma, ikä, alkuperä, uskonto tai ammatillinen järjestäytyminen.
• Työsuhde päätettiin heti sairauspoissaolon tai työtapaturman jälkeen. Loimaalla esimerkiksi teollisuuden, kaupan, maatalouden tai palvelualan työssä tapahtumien aikajärjestys voi olla tärkeä näyttö asiassa.
• Koeajan pituus tai alkaminen on epäselvä. Työsopimuksesta voi puuttua koeaikaehto, tai työnantaja on voinut yrittää pidentää koeaikaa ilman laillista perustetta.
• Työnantaja väittää työntekijän rikkoneen ehtoja. Lakimies voi selvittää, liittyykö väite koeajan tarkoitukseen ja onko työntekijälle annettu mahdollisuus tulla kuulluksi.
• Työpaikan viestit ja perustelut ovat ristiriidassa. Rekrytointiviestit, perehdytyspalautteet, työvuorolistat ja purkuilmoitus voivat osoittaa, muuttuiko työnantajan perustelu jälkikäteen.
• Korvauksesta tai sovinnosta neuvotellaan. Lakimies voi laskea mahdollisen korvausvaatimuksen, arvioida oikeusturvavakuutuksen ja avustaa neuvotteluissa ennen oikeudenkäyntiä.

Loimaalla sovellettava lainsäädäntö

Työsopimuslaki (55/2001) tuli voimaan 1.6.2001. Sen 1 luvun 4 § koskee koeaikaa ja koeajalla tapahtuvaa työsopimuksen purkamista, ja lain 9 luku sisältää työsuhteen päättämismenettelyä koskevia säännöksiä.

Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) tuli pääosin voimaan 1.1.2015. Se kieltää syrjinnän työelämässä ja sisältää säännöksiä muun muassa syrjintäperusteista, vastatoimista ja hyvityksestä.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) tuli voimaan 1.1.1987 ja sitä sovelletaan muun muassa sukupuoleen, raskauteen ja perhevapaaseen liittyvään syrjintään työelämässä. Lisäksi sovellettavaksi voivat tulla työehtosopimus, työsopimuksen ehdot ja henkilötietojen käsittelyä koskevat säännöt.

Usein kysytyt kysymykset koeajalla päättämisestä

Voiko työnantaja päättää työsopimuksen koeajalla ilman irtisanomisaikaa?

Voi, jos koeaikaehto on pätevä ja päättämiselle on koeajan tarkoitukseen liittyvä hyväksyttävä peruste. Päättäminen ei kuitenkaan saa perustua syrjintään tai muuhun epäasialliseen syyhyn.

Mikä on koeajan tarkoitus?

Koeajan tarkoituksena on arvioida työn soveltuvuutta, työn tekemisen edellytyksiä ja työsuhteen jatkamisen mahdollisuuksia. Sitä ei saa käyttää työntekijän syrjivään kohteluun tai työsuhdeturvan kiertämiseen.

Onko työntekijälle ilmoitettava koeajan päättämisen syy?

Työnantajan on ilmoitettava työntekijän pyynnöstä kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivä ja tiedossaan olevat perusteet. Pyyntö kannattaa tehdä nopeasti ja kirjallisesti, jotta siitä jää luotettava jälki.

Voiko koeaikapurku olla lainvastainen, vaikka työnantaja vetoaa soveltumattomuuteen?

Voi. Soveltumattomuus ei riitä perusteluksi, jos todellinen syy liittyy esimerkiksi raskauteen, sairauspoissaoloon, alkuperään tai työntekijän oikeuksien käyttämiseen.

Mitä työntekijän kannattaa tehdä heti päättämisen jälkeen?

Säilytä työsopimus, viestit, työvuorolistat, perehdytyspalaute ja mahdolliset todistajatiedot. Pyydä työnantajalta kirjalliset perusteet ja vältä allekirjoittamasta sovintoa ennen sen ehtojen tarkistamista.

Voiko koeajalla tehdystä päättämisestä vaatia korvausta?

Voi, jos päättäminen on lainvastainen. Korvaus voi perustua esimerkiksi työsopimuslain mukaiseen perusteettomaan päättämiseen tai syrjintää koskevaan hyvitykseen, mutta perusteet ja määrät arvioidaan erikseen.

Kuinka nopeasti asia pitää viedä eteenpäin?

Toimi mahdollisimman pian, koska näyttö heikkenee ajan kuluessa. Työsopimuslain mukaista korvausta koskeva kanne on yleensä nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä, mutta syrjintäasioiden määräajat voivat määräytyä eri tavoin.

Maksaako lakimiehen käyttäminen paljon?

Hinta riippuu työn määrästä, riidan arvosta ja siitä, päädytäänkö sovintoon vai oikeudenkäyntiin. Ennen toimeksiantoa kannattaa pyytää kirjallinen arvio tuntiveloituksesta, kokonaiskustannuksista ja mahdollisista lisäkuluista.

Voiko oikeusturvavakuutus korvata työntekijän lakimieskulut?

Oikeusturvavakuutus voi korvata osan kuluista vakuutusehtojen mukaisesti. Työsuhderiidoissa voi olla rajoituksia, omavastuu ja enimmäiskorvaus, joten vakuutusyhtiöltä kannattaa pyytää ennakkopäätös ennen laajaa toimeksiantoa.

Voiko pienituloinen saada julkista oikeusapua?

Oikeusapu määräytyy hakijan tulojen, menojen ja varallisuuden perusteella. Oikeusapu voi kattaa avustajan palkkiota kokonaan tai osittain, jos asia täyttää oikeusavun edellytykset.

Onko ammattiliiton jäsenyydestä hyötyä tällaisessa riidassa?

Monet ammattiliitot tarjoavat jäsenilleen työsuhdeneuvontaa ja voivat tietyin ehdoin hoitaa riita-asioita. Jäsenyyden alkamisajankohta, työehtosopimus ja liiton omat säännöt vaikuttavat palvelun saatavuuteen.

Voiko asian ratkaista ilman oikeudenkäyntiä?

Usein asiaa voidaan selvittää kirjallisella vaatimuksella tai sovintoneuvottelulla. Sovinto voi säästää aikaa ja kuluja, mutta sen vaikutukset kaikkiin vaatimuksiin on tarkistettava ennen allekirjoittamista.

Viralliset tahot ja niiden tehtävät

• Työsuojeluviranomainen: antaa yleistä työsuhdeneuvontaa ja valvoo työelämän lainsäädännön noudattamista. Se ei yleensä aja työntekijän yksityistä korvausvaatimusta tuomioistuimessa.
• Oikeuspalveluvirasto ja valtion oikeusaputoimistot: käsittelevät oikeusapuhakemuksia ja tarjoavat oikeusapupalveluja taloudellisten edellytysten perusteella.
• Varsinais-Suomen käräjäoikeus: käsittelee toimivaltaansa kuuluvia riita-asioita, kuten työsuhteen päättämistä koskevia korvausvaatimuksia.

Näin etenet lakimiehen löytämisessä ja palkkaamisessa

1. Kerää asiakirjat ensimmäisen vuorokauden aikana. Tallenna työsopimus, koeajan ehto, purkuilmoitus, sähköpostit, tekstiviestit, työvuorot ja palkkatiedot.
2. Kirjaa tapahtumat aikajärjestykseen yhden tai kahden päivän kuluessa. Merkitse päivämäärät, keskustelujen osapuolet, annetut perustelut ja mahdolliset syrjintään viittaavat tapahtumat.
3. Tarkista neuvontakanavat viikon kuluessa. Selvitä ammattiliiton, oikeusturvavakuutuksen ja oikeusavun mahdollisuudet ennen yksityisen toimeksiannon laajentamista.
4. Etsi Loimaalla tai Varsinais-Suomessa toimiva työoikeuteen perehtynyt lakimies. Vertaa erityisesti kokemusta koeajalla päättämisestä, syrjintäasioista ja työsuhderiidoista.
5. Pyydä alustava kirjallinen arvio. Toimita lakimiehelle keskeiset asiakirjat ja kysy arviota menestymismahdollisuuksista, aikataulusta, palkkiosta ja vastapuolen kuluriskistä.
6. Sovi toimeksiannon rajaus ennen työn aloittamista. Kirjaa, koskeeko toimeksianto vain vaatimuskirjettä, sovintoneuvotteluja vai myös oikeudenkäyntiä.
7. Toimi määräaikojen mukaan. Vaatimus tai kanne kannattaa valmistella viivyttelemättä, vaikka neuvotteluja käytäisiin samanaikaisesti.