Kerro tarpeesi, niin asianajotoimistot ottavat sinuun yhteyttä.
Maksuton. Vie 2 min.
Suomessa työlupa tarkoittaa yleensä työntekoon perustuvaa oleskelulupaa. Helsingissä hakemus käsitellään Maahanmuuttovirastossa, mutta työnantajan velvollisuudet ja työn ehdot vaikuttavat ratkaisuun merkittävästi.
EU- tai ETA-maan kansalainen ja Sveitsin kansalainen ei yleensä tarvitse oleskelulupaa työntekoa varten. Yli kolmen kuukauden oleskelu rekisteröidään Maahanmuuttovirastossa. Pohjoismaiden kansalaisilla on lisäksi oma rekisteröintimenettelynsä Digi- ja väestötietovirastossa.
EU:n ulkopuolisen työntekijän on yleensä haettava oleskelulupaa ennen työn aloittamista. Lupatyyppi riippuu tehtävästä, palkkauksesta, ammattipätevyydestä, työnantajasta ja työn kestosta. Helsingissä erityisiä käytännön kysymyksiä liittyy esimerkiksi kansainvälisten yritysten konsernirakenteisiin, ravintola-alaan, rakennusalaan ja kasvuyritysten rekrytointeihin.
Yksinkertainen hakemus ei aina edellytä juristia. Oikeudellinen arvio on kuitenkin hyödyllinen, jos tilanteeseen liittyy aiempi kielteinen päätös, epäselvä työnteko-oikeus tai kiireellinen muutoksenhaku.
Ulkomaalaislaki (301/2004) säätelee muun muassa oleskelulupia, työnteko-oikeutta, työntekijän oleskelulupaa, perheenjäsenten lupia ja muutoksenhakua. Laki tuli voimaan 1.5.2004, ja sitä on muutettu useita kertoja.
Työsopimuslaki (55/2001) tuli voimaan 1.6.2001. Se määrittää työsuhteen keskeisiä ehtoja, kuten työnantajan ja työntekijän velvollisuuksia, koeaikaa, syrjintäkieltoa ja työsopimuksen vähimmäisehtojen määräytymistä.
Laki työntekijöiden lähettämisestä (447/2016) tuli voimaan 1.9.2016. Sitä sovelletaan tietyissä tilanteissa, joissa ulkomainen työnantaja lähettää työntekijän tilapäisesti Suomeen, mutta lähettäminen ei yleensä korvaa työntekijän mahdollista oleskelulupaa.
Lupahakemuksessa sovellettava sääntely riippuu työn luonteesta. Kausityö, erityisasiantuntijatyö, yrityksen sisäinen siirto ja muu ansiotyö voivat kuulua eri lupamenettelyihin.
Et yleensä tarvitse oleskelulupaa työntekoa varten. Jos oleskelu kestää yli kolme kuukautta, oleskeluoikeus rekisteröidään Maahanmuuttovirastossa.
Et yleensä voi aloittaa työtä ennen kuin sinulla on siihen voimassa oleva työnteko-oikeus. Poikkeukset riippuvat esimerkiksi aiemmasta luvasta, kansalaisuudesta ja haetusta lupatyypistä.
Työntekijä hakee oleskelulupaa itse Maahanmuuttoviraston sähköisessä palvelussa tai paperihakemuksella. Työnantaja toimittaa työsuhdetta koskevat tiedot ja tarvittavat selvitykset.
Työnantaja voi yleensä täydentää työnantajan tietoja ja käyttää työnantajan asiointipalvelua. Hakija vastaa kuitenkin omasta hakemuksestaan, henkilöllisyydestään ja tunnistautumisestaan.
Käsittelyaika riippuu lupatyypistä, hakemuksen täydellisyydestä ja mahdollisista lisäselvityksistä. Helsinki ei ratkaise käsittelyjärjestystä, vaan päätöksen tekee Maahanmuuttovirasto.
Juristin palkkio määräytyy työn laajuuden, tuntihinnan tai sovitun kiinteän hinnan perusteella. Lisäksi hakemuksesta peritään Maahanmuuttoviraston käsittelymaksu, joka vaihtelee hakemustyypin ja asiointitavan mukaan.
Työnantajan vaihtaminen voi edellyttää uutta hakemusta tai nykyisen työnteko-oikeuden tarkistamista. Ratkaisevaa on, mitä nykyisessä luvassa ja sen päätöksessä sallitaan.
Joihinkin työntekijän oleskelulupiin liittyy työvoiman saatavuuden arviointia koskevia vaatimuksia. Sääntö ei koske kaikkia lupatyyppejä, joten tehtävänimike, ala ja hakijan tilanne on tarkistettava erikseen.
Puoliso ja lapset voivat tietyin edellytyksin hakea oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Hakemusten yhteensovittaminen kannattaa suunnitella, koska toimeentuloa, perhesidettä ja asiakirjoja arvioidaan erikseen.
Päätöksessä ilmoitetaan muutoksenhakuohjeet ja määräaika. Juristi voi arvioida päätöksen perustelut, lisäselvitysten tarpeen ja sen, onko valitus hallinto-oikeuteen tarkoituksenmukainen.
Työnantajan on varmistettava työntekijän oikeus työskennellä Suomessa ja säilytettävä tarvittavat tiedot. Laiminlyönnit voivat johtaa seuraamuksiin, takaisinperintään tai rikosoikeudelliseen arviointiin tilanteen vakavuudesta riippuen.
Ei aina. Lyhyt työskentely voi tietyissä tilanteissa perustua viisumivapauteen, viisumiin tai erilliseen poikkeukseen, mutta työnteko-oikeus on tarkistettava ennen työn aloittamista.
Lawzana auttaa sinua löytämään parhaat lakimiehet ja asianajotoimistot alueella Helsinki valikoidun ja ennakkoon tarkistetun pätevien lakialan ammattilaisten listan avulla. Palvelumme tarjoaa sijoituksia ja yksityiskohtaisia profiileja lakimiehistä ja asianajotoimistoista, jolloin voit vertailla niitä oikeudenalojen, mukaan lukien Työlupa, kokemuksen ja asiakaspalautteen perusteella.
Jokainen profiili sisältää kuvauksen toimiston oikeudenaloista, asiakkaiden arvostelut, tiimin jäsenet ja osakkaat, perustamisvuoden, puhutut kielet, toimipisteiden sijainnit, yhteystiedot, sosiaalisen median kanavat sekä mahdolliset julkaistut artikkelit ja aineistot. Useimmat palvelumme toimistot puhuvat englantia ja niillä on kokemusta sekä paikallisista että kansainvälisistä oikeudellisista asioista.
Pyydä tarjous parhaiten arvioiduilta asianajotoimistoilta alueella Helsinki, Suomi, nopeasti, turvallisesti ja ilman turhaa vaivaa.
Vastuuvapauslauseke:
Tällä sivulla annetut tiedot ovat vain yleisluonteisia eivätkä ne ole oikeudellista neuvontaa. Vaikka pyrimme varmistamaan sisällön oikeellisuuden ja ajantasaisuuden, oikeudelliset tiedot voivat muuttua ajan myötä ja lain tulkinnat voivat vaihdella. Sinun tulee aina kääntyä pätevän lakialan ammattilaisen puoleen saadaksesi omaan tilanteeseesi sopivaa neuvontaa.
Emme vastaa mistään toimista, joihin on ryhdytty tai jotka on jätetty tekemättä tämän sivun sisällön perusteella. Jos uskot jonkin tiedon olevan virheellinen tai vanhentunut, ota meihin yhteyttä, niin tarkistamme ja päivitämme sen tarvittaessa.
