Milloin edunvalvonta-asianajaja tai muu juristi on tarpeen Suomessa?
Edunvalvonta tarkoittaa järjestelyä, jossa toinen henkilö hoitaa päämiehen taloudellisia asioita tai muita laissa määriteltyjä tehtäviä. Suomessa edunvalvojan määrää yleensä Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus, eikä edunvalvonta ala automaattisesti lääkärinlausunnon perusteella.
Edunvalvonta on viimesijainen keino. Ensin arvioidaan, voidaanko asiat hoitaa kevyemmillä vaihtoehdoilla, kuten valtakirjalla, edunvalvontavaltuutuksella tai läheisen avustuksella. Juristi voi auttaa valitsemaan sopivan järjestelyn ja hoitamaan hakemuksen oikein.
Edunvalvoja voi olla läheinen henkilö tai yleinen edunvalvoja. Tehtävä voi koskea esimerkiksi pankkiasioita, etuuksia, veroja, sopimuksia, asuntoa tai omaisuuden myyntiä. Henkilöä koskeviin asioihin edunvalvoja voi puuttua vain silloin, kun toimivalta perustuu lakiin tai määräykseen.
Missä tilanteissa tarvitset juristia edunvalvonta-asiassa?
- Läheinen ei enää pysty hoitamaan raha-asioitaan. Muistisairaus, vakava sairaus tai toimintakyvyn heikkeneminen voi edellyttää edunvalvojan määräämistä.
- Edunvalvontavaltuutus on laadittava tai vahvistettava. Valtakirjan muotovirhe voi estää sen vahvistamisen, joten asiakirja kannattaa tarkistaa ennen allekirjoittamista.
- Perheenjäsen vastustaa edunvalvojaa tai hakemusta. Riitaisessa tilanteessa juristi voi arvioida näytön, kuulla osapuolia ja laatia perustellun hakemuksen.
- Edunvalvoja tarvitsee luvan merkittävään toimeen. Esimerkiksi asunnon tai kiinteistön myynti, lainan ottaminen tai perinnönjako voi edellyttää Digi- ja väestötietoviraston lupaa.
- Edunvalvojan toiminnasta on epäselvyyttä. Päämies tai läheinen voi tarvita apua tilien, vuositilien, palkkioiden tai eturistiriitojen selvittämisessä.
- Edunvalvonnan tarve pitää poistaa tai tehtävää muuttaa. Juristi voi auttaa hakemaan edunvalvonnan lakkauttamista, tehtävän rajaamista tai edunvalvojan vaihtamista.
Edunvalvontaa koskeva lainsäädäntö Suomessa
Holhoustoimilaki (442/1999) säätelee edunvalvojan määräämistä, tehtäviä, valvontaa, lupamenettelyä ja tilivelvollisuutta. Laki tuli voimaan 1.12.1999, ja sitä on muutettu myöhemmin useita kertoja.
Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) koskee ennakolta tehtävää valtuutusta tilanteeseen, jossa valtuuttaja ei myöhemmin kykene hoitamaan asioitaan. Laki tuli voimaan 1.11.2007. Valtuutus vahvistetaan yleensä Digi- ja väestötietovirastossa, kun valtuutuksen edellytykset täyttyvät.
Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta ja muu sitä täydentävä sääntely vaikuttavat muun muassa edunvalvojan valvontaan, lupiin ja palkkioihin. Ajantasainen sanamuoto kannattaa tarkistaa Finlexistä, koska yksittäiseen tilanteeseen sovellettava sääntö riippuu tehtävän sisällöstä ja päämiehen olosuhteista.
Usein kysyttyä edunvalvonnasta
Kuka voi hakea edunvalvojaa Suomessa?
Hakemuksen voi tehdä henkilö itse, hänen läheisensä tai muu laissa tarkoitettu taho. Digi- ja väestötietovirasto voi myös hakea edunvalvojan määräämistä, jos se saa tiedon edunvalvonnan tarpeesta. Käräjäoikeus ratkaisee asian, jos hakemus saatetaan sen käsiteltäväksi tai asia on riitainen.
Milloin edunvalvoja voidaan määrätä?
Edunvalvoja voidaan määrätä, jos henkilö ei kykene huolehtimaan taloudellisista asioistaan sairauden, henkisen toiminnan häiriön, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi asioiden on oltava sellaisia, etteivät ne tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavalla.
Onko edunvalvonta sama asia kuin edunvalvontavaltuutus?
Ei ole. Edunvalvonta perustetaan yleensä viranomaispäätöksellä, kun taas edunvalvontavaltuutus tehdään etukäteen valtakirjalla. Valtuutus voi olla joustavampi vaihtoehto, jos henkilö pystyy vielä ymmärtämään järjestelyn merkityksen ja tekemään valtakirjan pätevästi.
Tarvitaanko lääkärinlausunto?
Lääkärinlausuntoa tarvitaan usein osoittamaan, ettei henkilö kykene hoitamaan asioitaan. Lausunto ei kuitenkaan yksin ratkaise asiaa, vaan viranomainen arvioi myös asian laadun, vaihtoehtoiset järjestelyt ja edunvalvonnan tarpeen.
Kuka päättää edunvalvojan määräämisestä?
Digi- ja väestötietovirasto voi määrätä edunvalvojan tietyissä tilanteissa, jos edellytykset täyttyvät eikä asiaa ole tarpeen ratkaista tuomioistuimessa. Käräjäoikeus päättää asiasta silloin, kun tuomioistuimen ratkaisu on tarpeen tai asia riitautuu.
Voiko puoliso tai lapsi toimia edunvalvojana?
Voi, jos henkilö on tehtävään sopiva ja hänellä on riittävä suostumus tai määräys tehtävään. Läheisen ja päämiehen etujen on oltava yhteensopivia, eikä tehtävää yleensä voida antaa henkilölle, jolla on asiassa eturistiriita.
Saako edunvalvoja myydä päämiehen asunnon?
Edunvalvoja ei yleensä voi myydä päämiehen asuntoa tai kiinteistöä ilman Digi- ja väestötietoviraston lupaa. Lupa arvioidaan toimenpiteen tarpeen, ehtojen ja päämiehen edun perusteella. Kauppaa valmisteltaessa juristi voi tarkistaa sopimukset ja lupahakemuksen.
Mitä edunvalvonta maksaa?
Kustannuksiin voivat kuulua viranomaismaksut, edunvalvojan palkkio ja mahdollinen juristin palkkio. Edunvalvojan palkkioon vaikuttavat muun muassa päämiehen tulot, tehtävän laajuus ja varallisuus, ja ajantasaiset perusteet kannattaa tarkistaa viranomaiselta.
Voiko edunvalvonta tulla maksuttomaksi oikeusavun avulla?
Oikeusapu voi kattaa juristin neuvontaa tai asian hoitamista kokonaan tai osittain, jos hakijan taloudelliset edellytykset täyttyvät. Oikeusapuviranomainen arvioi tulot, menot, varallisuuden ja asian laadun. Oikeusapu ei automaattisesti poista kaikkia viranomaismaksuja.
Kauanko edunvalvojan määrääminen kestää?
Käsittelyaika riippuu hakemuksen täydellisyydestä, lääkärinlausunnosta, kuulemisista ja asian mahdollisesta riitaisuudesta. Selvä hakemus voi edetä kuukausissa, mutta käräjäoikeuden käsittely tai puuttuvat selvitykset voivat pidentää aikaa.
Voiko edunvalvonnan lopettaa?
Edunvalvonta voidaan lakkauttaa, jos sen edellytyksiä ei enää ole. Hakemukseen tarvitaan yleensä selvitys toimintakyvyn palautumisesta tai muusta muutoksesta. Ratkaisun tekee tilanteesta riippuen Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.
Miten edunvalvojan päätöksestä voi valittaa?
Valitusmahdollisuus riippuu siitä, mikä viranomainen on tehnyt päätöksen ja mitä asia koskee. Päätöksen mukana toimitetuissa ohjeissa ilmoitetaan muutoksenhakuelin ja määräaika. Juristi voi arvioida, onko päätöksestä perusteltua valittaa tai pyytää oikaisua.
Viralliset edunvalvonnan tietolähteet Suomessa
- Digi- ja väestötietovirasto määrää edunvalvojia tietyissä tapauksissa, vahvistaa edunvalvontavaltuutuksia ja valvoo edunvalvojien toimintaa. Se käsittelee myös monia edunvalvojan lupahakemuksia ja tiliasioita.
- Tuomioistuimet, erityisesti käräjäoikeudet ratkaisevat edunvalvojan määräämistä koskevia asioita silloin, kun tuomioistuimen päätös on tarpeen. Käräjäoikeus voi käsitellä myös riitaisia tai muutoin vaativia tilanteita.
- Oikeuspalveluvirasto järjestää valtion oikeusapupalveluja oikeusaputoimistoissa. Oikeusaputoimistosta voi saada oikeudellista neuvontaa ja selvityksen siitä, voiko valtio osallistua juristin kustannuksiin.
Näin löydät ja palkkaat edunvalvontajuristin
- Määrittele asia ja kiireellisyys. Kirjaa, koskeeko tarve edunvalvojan määräämistä, edunvalvontavaltuutusta, lupahakemusta, tilien tarkastamista vai päätöksestä valittamista. Kiireellisessä asumis-, terveys- tai omaisuusasiassa pyydä arvio muutaman päivän kuluessa.
- Kerää keskeiset asiakirjat. Hanki mahdollinen lääkärinlausunto, viranomaispäätökset, valtakirjat, pankki- ja omaisuustiedot sekä asiaa koskeva kirjeenvaihto. Puuttuvat asiakirjat voivat hidastaa arviota ja hakemuksen käsittelyä.
- Vertaa sopivia juristeja. Etsi henkilö, joka ilmoittaa hoitavansa edunvalvontaa, holhoustoimilain mukaisia hakemuksia tai edunvalvontavaltuutuksia. Tarkista toimipaikka, palvelukielet ja kokemus juuri kyseisestä menettelystä.
- Pyydä kirjallinen kustannusarvio. Selvitä tuntihinta, arvioitu työmäärä, viranomaismaksut ja se, kuuluuko asia oikeusavun piiriin. Pyydä erittelemään myös mahdolliset lisätyöt, kuten kuulemiset ja muutoksenhaku.
- Sovi toimeksiannon rajat. Varmista, hoitaako juristi vain hakemuksen vai myös yhteydenpidon viranomaisiin, kuulemisiin ja mahdolliseen valitukseen. Valtuutus kannattaa antaa kirjallisesti ja rajata tehtävä selkeästi.
- Tarkista määräajat ja seuranta. Toimita juristille päätökset heti, koska muutoksenhakuajat ovat yleensä lyhyitä ja ilmoitetaan päätöksen liitteessä. Pyydä tieto hakemuksen jättämisestä sekä arvio seuraavasta käsittelyvaiheesta.
Lawzana auttaa sinua löytämään parhaat lakimiehet ja asianajotoimistot alueella Suomi lakialan ammattilaisten hakemistomme avulla. Palvelumme tarjoaa sijoituksia ja yksityiskohtaisia profiileja lakimiehistä ja asianajotoimistoista, jolloin voit vertailla niitä oikeudenalojen, mukaan lukien Edunvalvonta, kokemuksen ja asiakaspalautteen perusteella.
Jokainen profiili sisältää kuvauksen toimiston oikeudenaloista, asiakkaiden arvostelut, tiimin jäsenet ja osakkaat, perustamisvuoden, puhutut kielet, toimipisteiden sijainnit, yhteystiedot, sosiaalisen median kanavat sekä mahdolliset julkaistut artikkelit ja aineistot. Useimmat palvelumme toimistot puhuvat englantia ja niillä on kokemusta sekä paikallisista että kansainvälisistä oikeudellisista asioista.
Pyydä tarjous parhaiten arvioiduilta asianajotoimistoilta alueella Suomi, nopeasti, turvallisesti ja ilman turhaa vaivaa.
Vastuuvapauslauseke:
Tällä sivulla annetut tiedot ovat vain yleisluonteisia eivätkä ne ole oikeudellista neuvontaa. Vaikka pyrimme varmistamaan sisällön oikeellisuuden ja ajantasaisuuden, oikeudelliset tiedot voivat muuttua ajan myötä ja lain tulkinnat voivat vaihdella. Sinun tulee aina kääntyä pätevän lakialan ammattilaisen puoleen saadaksesi omaan tilanteeseesi sopivaa neuvontaa.
Emme vastaa mistään toimista, joihin on ryhdytty tai jotka on jätetty tekemättä tämän sivun sisällön perusteella. Jos uskot jonkin tiedon olevan virheellinen tai vanhentunut, ota meihin yhteyttä, niin tarkistamme ja päivitämme sen tarvittaessa.
